Juhlamatka Sisiliaan
Se tunne, kun haaveesta tulee totta!
Viisi yötä ja 16 kohdetta – Italia on Italia, mutta Sisilia on toista maata!
Marjoriitta toteutti unelmiensa juhlamatkan Sisiliaan maaliskuussa.
Arvaamaton, karun kaunis, rosoinen Sisilia.
Rooman ja Rianon jälkeen lento Välimeren suurimmalle saarelle. Andiamoci – tahtoisin mennä. Se oli jo selvää, että reitin piti kulkea osittain samoja polkuja, missä isäni vietti 60- vuotisjuhliaan. Reipas kolmen kopla saapui Cataniaan ja aloitti tutustumisen upeaan hämyiseen kaupunkiin, kaupungin vilkkaaseen kalatoriin ja ihmisiä täynnä oleviin piazzoihin.
Kaupunki oli tunnelmaltaan kuin pätsi, missä aisti ja näki vuosisatojen sykkeen ja katuihin kiinnittyneen laavan. Upeita barokkimuseoita, kirkkoja ja hallinnollisia rakennuksia. Illan kääntyessä tummaan yöhön, kapeat kadut huokuivat jotain salaperäistä, vuosisatojen historiaa, ja silti olet juuri siinä hetkessä. Tunnelma on jännittyneen odottava mitä tuleman pitää. Bocca a Lupo – onnea suden suuhun.
TAORMINA, noin 50 kilometriä Cataniasta. Ihana Linda nouti meidät ja ajoimme Taorminaan. Niin kaunis kuuluisa turistikaupunki ylhäällä vuoren rinteellä.
Sitä ennen pysähdyimme ihastelemaan kuuluisaa Isola Bellaa, pieni saari ja ranta-alue. Taorminan kapeat kadut ovat täynnä upeita ravintoloita, kauppoja ja hotelleja. Tyylikäs paikka.
NICOLOSI, Taorminan jälkeen kohti Etnaa. Yövyimme Etnan juurella Nicolosissa, Etna sud- sisäänkäynnin läheisyydessä. Siellä kävimme tutustumassa sukulaisiin ja vietimme illan Lindan meksikolaisessa ravintolassa.
ETNA, tuo maaginen tulivuori. Pelkkä nimi herättää kunnioitusta ja tunteen, että nyt vastassa on jotain suurta ja vieläkin suurempaa. Sinne on päästävä ja niin lähelle, kuin mahdollista. Ihana Nino nouti meidät ja lähdimme Fiatilla nousemaan ylöspäin, uhmaten koko ajan yltyvää tuulta.
Autossa tuli tunne, että voiko tämä autokin lentää kuin tuhka tuuleen.
Perillä pääsimme kävelemään ja katselemaan kraattereita, pääsimme noin kahden kilometrin korkeuteen, mutta siitä ylemmäs ei, koska kaapelihissit eivät olleet toiminnassa, koska tuuli oli liian kova ja vaarallinen. Uskomaton se tuulen voima, mekin eksyimme toisistamme ja kyyryssä kävellen takaisin autolle. Tasanteella on ravintola, missä saimme nauttia lämmikettä. Etna on magiaa, se jättää kävijäänsä merkin ja sinne on päästävä uudelleen.
RAGALNA, pieni viehättävä kaupunki, noin 20 ilometriä Etnalta. Ihanan rauhallinen tunnelma, täällä kasvaa makeat arancia tarocot, eli veriappelsiinit. Saimme ison kassillisen appelsiineja matkalle mukaan Ninon viljelyksiltä. Ragalnaan tullaan kesäisin kuumuutta pakoon. Oli suuri kunnia päästä käymään suvun vanhassa talossa.
PATERNO, noin 10 km Ragalnasta.
Matkan tärkein muisto, tapasimme 100- vuotiaan Angelon .Hän muisteli iloisesti nauraen perhetapahtumia ja oli odottamassa meitä tyylikkäästi pukeutuneena. Arancinit ja cannelonit maistuivat taivaallisilta. Arancinit ovat uppopaistettuja riisipalloja, täytteenä riisiä, jauhelihaa ja mozzarellajuustoa. Ja nämä arancinit olivatkin leivottu Etna- vuoren mallisiksi ja olivat grande, noin kämmenen kokoisia ja painavia. Näitä oli odotettu ja niitä saimme.
Seuraavaksi oli aika vuokrata auto Catanian lentokentältä ja ajoimme Siracusaan Matkaeväinä tietysti edellisillasta jääneitä arancineja ja appelsiineja.
SIRACUSA, historiallinen kuuluisa kaupunki, Kreikan ja roomalaisten aikana.
Jätimme vuokra-auton Siracusaan ja kävelimme sillan yli Ortigian saarelle. Kaunis saari, jonka kiertää kävellen. Ehdottomasti koettava. Kävelyä tulee paljon, mutta mieli halajaa nähdä vain lisää, antiikkia ja nykypäivää. Meri pauhaa ja nautit merituulista.
MARINA DI AVOLA, tunnettu hiekkarannoistaan. Paikalliset sanovat että täällä voi hyvinkin uida marraskuulle asti.
NOTO, kuuluisa, kaunis, loistelias barokkikaupunki. Näimme Noton iltavalaistuksessa, voi vaan taas ihailla rikasta italialaista arkkitehtuuria.
VERDICARI NATURE RESERVE, mikä upea yllätys luonnon keskellä. Muuttolintujen pysähdyspaikka, hiekkadyynit, kalliorannat, aurinko ja rauha. Täällä vierähtää puolipäivää, kävellen ja ihastellen flamingoja. Täällä tapasimme kahdeksan hengen perheen Jyväskylästä ja Keuruulta, jotka ovat jo kolmatta kertaa kiertämässä Sisiliaa. Tunsivat Helin Matkat ja itse Helin.
MARZAMEMI ja PACHINO, miten kaunis on Marzamemin pienen pieni merenrantakylä, kalastajakylä. Täällä aika pysähtyy, antaa myrskyn tulla mereltä, täällä olen turvasatamassani, runoja tulvii päähäni… Pachinon maailmankuuluja makeita tuoksuvia tomaatteja kasvaa silmänkantamattomiin.
DONNALUCATA, entisajan pieni kalastajakylä, jota arvaamaton meri ympäröi. Täälläkin ympäristössä paljon uimarantoja.
PUNTA SECCA, finalmente, Komissario Montalbanon maisemissa ja ”kotitalolla”. Herra Salvo ei nyt ollut paikalla, mutta tunnelma oli korkealla. Miten upeita nämä rannat ja talot ovatkaan. Karua, kaunista, ja elämää täynnä.
MARINA DI RAGUSA, retkemme päätyy tyylikkääseen sykkivään rantakohteeseen.
Hienoja rantaravintoloita ja huvivenesatama. Ranta on pitkä ja lähistöllä on paljon muitakin hiekkarantoja. Mielenkiintoista on, että Marina di Ragusasta pääsee laivalla tunnissa Maltan saarelle. Sisilia on todella monipuolinen kohde, ensi kerralla matka jatkuu saaren toiselle puolelle, nyt kiersimme saaren koillis-kaakko-eteläosaa. Sisilialaiset olivat erittäin kiinnostuneita Suomesta ja varsinkin revontulista.
Sisilialaiset ovat taikauskoisia, legenda rakkaudesta ja kostosta, Testa di Moro, esiintyy tänä päivänäkin, esimerkiksi ruukuissa, tauluissa, korvakoruissa. Teetin minäkin itselleni Etnan kivistä oman Testa di Moro- rannerenkaan.
Bella Sisilia, saluti.
/ Marjoriitta
