Karibian matkan suunnittelu

“Nyt tuli lähtö!” ilmoitin tarmokkaasti aamukahvin ääressä. Erilaisiin innostuksen puuskiin tottunut puolisoni nosti katseensa aamun lehdestä “No minne nyt?”. “Curaçaolle!” Puolisoni katsoi minua ihmeissään, “Onko tuon nimistä paikkaa edes olemassa?” ja mumisi itsekseen “Kuulostaa kalliilta…”.

Kun miestä aamiaisella alkaa mahdollisen matkan kustannukset arvelluttamaan, joku viisas osaisi siinä vaiheessa kääntää keskustelun muualle. Minä matkaintoinen ja kaikkien hyvien matkaideoiden äiti en vain pysty lopettamaan matkakeskustelua heti alkuunsa.   

Curaçao on saari Karibialla, siellä on sinisenturkoosit vedet ja lämmintä 28 asteen verran, koko vuoden ympäri.” aloitin myyntipuheeni. “Olen kuullut, että siellä on hyvää ruokaa, ystävällisiä ihmisiä, siellä voi rantalomailla ja sukeltaa ja snorklata” jatkoin innoissani. “Sinä et sukella” keskeytti mieheni. “En niin mutta ei siellä ole pakko sukeltaa. Minä voin snorklata”. “Viime reissulla sinua oli vaikea saada edes uimaan” mieheni jatkoi. “No, oli niin tylsät rannat ja lämpötilakin vain 20 astetta. Ei silloin huvita uida”.    

Mies katsoi minua ihmeissään “Haluat siis, että lähdemme jonnekin Kura-nimiseen paikkaan snorklaamaan?”. “Kyllä, sillä Karibialla on upeat rannat ja lämmintä mikä olisi kyllä aivan ihanaa kokea marraskuussa” sanoin. “Sitä paitsi sinne pääsee aika mukavilla lentoyhteyksillä”.   

Mies mietti hetken ja kysyi “Onko siellä Kurassa muutakin tekemistä?”.   

Matkan suunnittelua 

Kun mieheni oli ensin selvittänyt, että on todellakin olemassa Curaçao -niminen saari (lausutaan ‘kurasao’) ja että saari on Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluva autonominen maa, innostui hänkin ajatuksesta syyslomasta Karibialla.  

“Yhtä asiaa en ymmärrä” sanoi mieheni kun etsin lentoja meille. “Miksi ihmeessa haluat juuri Curaçaolle kaikista maailman paikoista? Mehän voisimme lähteä myös Mauritiukselle tai Malediiveille, on sielläkin lämmintä”.  Nostin katseeni tietokoneelta ja vastasin “No kun tuntuu siltä, että “kaikki” menevät noille saarille nykyisin. Sitä paitsi kun lensimme Ecuadoriin muutama vuosi sitten, olisi silloin ollut mahdollisuus jäädä menomatkalla muutamaksi päiväksi Curaçaolle jos meidän oma matka-aikataulumme olisi vain tämän sallinut”. “Ihastuin silloin ajatukseen rantalomasta sillä saarella. Kuvat Curaçaon luonnosta ja sinisistä vesistä ovat olleet siitä asti mielessä” vastasin.   

“Siitä puheen olle, katsotko voisimmeko yhdistää jonkun Etelä-Amerikan kohteen Curacaon matkaan” pyysi mieheni. Pienen etsinnän jälkeen löysin, että kahden ja puolen tunnin mittaisilla suorilla lennoilla olisimme päässeet Kolumbiaan tai Surinamiin Curaçaolta. “Jos nyt aiomme viettää kaksi viikkoa Karibialla, niin en haluaisi käyttää hirveästi aikaa lentämiseen paikasta toiseen” sanoin. “Ei pari tuntia paha lentoaika ole” oli miehen mielipide. “Totta, mutta Kolumbian Bogotassa ja Medellinissä on marraskuussa melko viileätä Karibiaan verrattuna. Barranquillan kaupunki Kolumbiassa ja Paramaribo Surinamissa ovat yhtä lämpimiä kuin Curacao.” kerroin. Mieheni mietti hetken ja totesi ”Eivätkö nuo kummatkin ole aika suuria kaupunkeja? Mitä jos jättäisimme suuret kaupungit välistä tällä kertaa?”. 

Kahden viikon matka 

Matkaa suunnitellessamme olimme päätyneet siihen lopputulokseen, että parasta olisi viettää viikko Aruballa ja viikko Curaçaolla. Aruba on amerikkalaisten suosima kohde, siitä lempinimikin mini-Miami. Curaçao on eurooppalaisempi ja sen pääkaupunki Willemstad muistuttaa Amsterdamista. Kaikkein tärkeintä meille, kummallakin saarella on upeiden rantojen lisäksi myös muuta tekemistä.   

“Varasitko jo lennot?” kysyi mieheni.

“Tein lentosuunnitelman mutta lennot varaa Malla, hän on taitava niiden kanssa” vastasin. “Miten hotellit, onko hän suositellut hyviä hotelleja?” halusi mieheni tietää. “Kyllä vain, näiltä saarilta löytyy sekä viiden että neljän tähden hotelleja” vastasin. “Kaksi viikkoa Karibialla on melko pitkä aika ja matkabudjettia tarvitaan muuhunkin kuin majoitukseen ja matkoihin. Joten jätetään ne viiden tähden hotellit tästä matkasuunnitelmasta pois” sanoi mieheni.  

Ammattilainen tekee matkasuunnitelmasta toimivan 

Kerroin Mallalle lentosuunnitelmistamme ja hän totesi heti alkuunsa, että reittivalintani ei ollut ihanteellisin: “Voi tulla ongelmia noiden yhteyksien kanssa jos esim. teknisen vian takia yksi lento olisi myöhässä. Mitä mieltä olisit jos lisäisin yhden saaren matkaanne? Kokonaispaketin hintaa tämä nostaa jonkun verran mutta lentonne tulevat miellyttävimmäksi ja näette kaikki ABC-saaret”. Minä ihmettelin mistä Malla puhui: “ABC-saaret, mitä sillä tarkoitat?”.

“Se kolmas saari, jolla kävisitte, on Bonaire. Aruba, Bonaire ja Curaçao, siitä lyhenne ABC-saaret” Malla kertoi.  

Malla lähetti minulle ehdotuksen kolmen saaren matkasta ja lennot todella olivat paljon paremmat  kuin omassa suunnitelmassani. Matkan kokonaishinta tosin nousi. Nyt täytyi vain kertoa miehelle asiasta. Soitin miehelleni: “Hei kulta, Malla teki alustavat lentovaraukset, meidän pitäisi vahvistaa ne pian ettemme menetä niitä. Mutta tässä on yksi pieni muutos”. Mies oli heti varautunut: “Mitä tarkoitat?”. “No, Malla suositteli lisäämään matkasuunnitelmaan mukaan Bonairen, se on lentojen takia järkevämpää. Ja me pääsemme näkemään kolme saarta kahden sijaan. Bonairella on kuulemma hienoja koralleja” sanoin. “Ja mitä tuo muutos maksaisi meille?” kysyi mieheni. “Lähemmäs 500 henkilöä kohden” vastasin. “Oletko nyt aivan varma, että kannattaa käydä siellä Bonairellakin? Se kuulostaa sukeltajien paikalta.” kysyi mieheni. “Kyllä minä senkin haluaisin nähdä, se on pienempi kuin Aruba ja Curaçao ja koralleja siellä on enemmän kuin koska Bonaire on tuliperäinen saari. Että kyllä snorklaajillekin siellä riittää katseltavaa” sanoin.

“Hyvä, otetaan sitten Mallan ehdotuksen mukainen matka” myöntyi mieheni. 

Matkavaraus on tehty  

Kolmen saaren kierroksen hinnaksi tuli 3 800 € /henkilö sisältäen kaikki majoitukset, lennot ja lentokenttäkuljetukset. Matkavaraus vahvistettiin suorittamalla 200 € /henkilö varausmaksua, loppu erääntyisi 45 päivää ennen lähtöä. 

Hotelleina meillä oli joka saarella neljän tähden hotelli, aamiaista emme ottaneet ennakkoon mihinkään. Kaikissa hotelleissa ja niiden lähiympäristöissä oli hyvin ravintoloita. Retkistä emme vielä varausvaiheessa olleet varmoja. 

“Tämähän on mielenkiintoista, näemme kahden mantereen kulttuurien vaikutusta tällä matkalla” sanoi mieheni lukiessaan matkasuunnitelmaamme. “Joo, pääsemme lomalle jenkkien ja hollantilaisten kanssa, onpa eksoottista.” virnuilin. Mieheni vilkaisi minua ja jatkoi ”Sekä Aruba että Curaçao ovat autonomisia ja kuuluvat Alankomaiden kuningaskuntaan. Bonaire on itse asiassa erityisasemassa oleva Alankomaiden kunta. Aruballa ja Curaçaolla on jopa omat valuuttansa, tosin dollareilla voi kummassakin maassa maksaa, vaihtoraha saattaa tulla paikallisessa valuutassa. Bonairen virallinen valuutta on USAn dollari. Ajattelin ottaa käteisen dollareina mukaan”.  Olin hetken hiljaa, jälleen kerran vaikuttuneena mieheni perusteellisuudesta.  

“Miltähän ne erot saarien välillä todella näyttävät? Sen tiedän, ettei Aruballa ole kovin paljon amerikkalaisia ketjuja ja hollantilaisuus näkyy vahvasti kaikkien ABC-saarien kulttuureissa. Jännä nähdä mistä Aruban lempinimi ‘mini-Miami’ on saanut alkunsa” mietiskelin ääneen.

“Hehe, mehän matkustamme Alankomaiden ABC:lle, mitähän bonuksia siellä saa” naureskeli mieheni.