Matkakokemus Japanista

”Olemme käyneet Japanissa aiemmin neljästi, joista edellinen oli keväällä 2019 Helin Matkojen meille räätälöimä Osaka-Okinawa-Tokio. Koska Japani kiehtoi edelleen, alkoi uuden matkan suunnittelu Helin Matkojen kanssa vuonna 2000 tarkoituksena tehdä matka maaliskuussa 2021. Koronarajoitukset toivat mutkia matkaan ja toteutus siirtyi ensin seuraavalle maaliskuulle 2022 ja lopulta vuodelle 2023, jolloin matka vihdoin myös toteutui.

Matkan ensimmäiseksi kohteeksi valitsimme eteläisimmän pääsaareen eli Kyūshūn, jossa emme olleet aiemmin käyneet. Matkan päätepiste oli tuttu Tokio, joten pitkän junamatkan pysähdyspaikaksi valikoitui Kioto, johon olimme jo aiemminkin tutustuneet. Matkailijoina olemme melko keskiluokkaisia, eli pientä luksusta matkaohjelmaan otettiin mukaan.

Fukuoka

Lähdimme Helsinki-Vantaalta Japan Airlinesin Boeing 787-koneella eteläistä reittiä kohti Tokiota ja siellä tehdyn koneenvaihdon jälkeen olimme perillä Fukuokassa reilu 18 tuntia myöhemmin. Nopean metromatkan jälkeen pääsimme suoraan metroasemalta Miyako Hakata– hotellin hissiin ja vastaanottoon. Huoneemme oli 11. kerroksessa, josta oli jo hieman näkymiäkin. Päivällispaikkaa haimme hotellin lähistöltä, jossa vaihtoehtoja olikin kymmenittäin. Päädyimme lopulta syömään pieneen sushi-ravintolaan.

Hotellin ylimmässä 13. kerroksessa oli sisäkylpylät sekä miehille että naisille sekä yhteinen monipuolinen ulkoallasalue vesiputouksineen. Altaiden vesi oli luonnon kuumaa mineraalivettä, joka vain johdettiin ylös. Saimme olla useana iltana ulkoaltaalla aika rauhassa kaksistaan. Satunnaisia nuoria pareja tai tyttöryhmiä altaalla käväisi, mutta kaikkiaan oli hyvin rauhallista.

Fukuokan kaupunkiin tutustuminen alkoi seuraavana päivänä. Japanin isompiin kaupunkeihin verrattuna se on mukavan rauhallinen ja helppokulkuinen, mutta isompien tavoin se on melkoinen tilkkutäkki erilaisia rakennustyylejä. Kaupungissa viettämiemme kolmen kokonaisen päivän aikana kävimme läpi kauppakeskuksia, temppeleitä, puistoja, museoita, Fukuokan linnan rauniot ja Fukuoka Tower-näköalatornin (123 m).

Kulkeminen oli helppoa hyvän julkisen liikenteen ansiosta. Kauppakeskuksista kannattaa mainita erityisesti Canal City, joka on viehättävä hienoine ulkoalueineen. Katujen viihtyvyyteen oli myös kiinnitetty huomiota, sillä kukkaistutuksia oli runsaasti. Kirsikkapuiden kukinta oli myös osin jo alkanut, vaikka elettiin vasta maaliskuun alkua.

Ennen lähtöämme kohti Beppua ja Kiotoa kävimme JR Linen toimistossa vaihtamassa Japan Rail Pass– voucherit oikeiksi lipuiksi ja samalla saimme istumapaikkaliput kaikkiin tuleviin junamatkoihin. JR Line palveli meitä oikein hyvin, sillä vaikka luukulla olleiden virkailijoiden englanninkielen taito oli lähes olematon, niin paikalla oli myös vanhempi englantia hyvin puhuva virkailija neuvomassa jonossa olleita turisteja.

Japanissa ei juuri suosita matkalaukkujen kuljettamista junissa, joten päätimme seuraavat kaksi matkakohdetta käyttää vain reppuja. Lähtiessämme Fukuokasta kaksi laukkuamme lähtikin suoraan Tokion hotelliin Takuhaibin– kuljetuspalvelua käyttäen. Hotellin vastaanotto hoiti kaikki paperityöt – meille jäi vain maksamisen vaiva. Kuljetuspalvelun hinta oli vajaat 30 € kahdelta matkalaukulta.

Beppu

Seuraava kohteemme oli Beppun kylpyläkaupunki, johon oli parin tunnin junamatka Fukuokasta. Beppu on tunnettu kuumista lähteistään (lähes 3000 kpl) ja varsinkin ”Hells of Beppu” -alueestaan, jossa näyttäviä lähteitä on useita. Koska saavuimme kaupunkiin jo ennen puolta päivää, lähdimme rautatieasemalta paikallisbussilla kohti paikallista ”helvettiä”. Alue on hyvin kaunis, mutta suomalainen olisi ehkä kaivannut vähän rosoisuutta, sillä kuumien lähteiden alueet ovat rakennettuja ja siistittyjä

Beppun kylpylähotellimme oli Hotel Shiragiku, jossa yllätyimme iloisesti saadessamme sviittitasoisen huoneiston, jossa oli myös ison saunan kokoinen oma ”onsen”. Kuumaan altaaseen virtasi jatkuvasti uutta puhdasta vettä. Aloitimme kylpemisen hotellin varsinaisessa isosta kylpylästä. Japanilaiseen tapaan miehille ja naisille oli erilliset osastot ja kylpeminen tapahtui alastomana. Altaita oli sekä sisä- että ulkotiloissa. Miesten puolella juuri Britanniasta työmatkalta palannut japanilainen nuori mies opasti innokkaasti länsimaista turistia kylpemisen saloihin.

Hotelli oli panostanut myös yleisiin ulkotiloihin ja pieni puutarha oli erittäin viehättävä. Hotelli sijaitsi ison puistoalueen vieressä ja huoneesta oli hienot näkyvät vuoriston suuntaan.
Vierailuumme kuului japanilainen kaiseki- illallinen, joka tarjoiltiin yksityishuoneessa henkilökohtaisen tarjoilijan toimesta.

Hotellin ravintolalla on kaksi Michelin– tähteä ja illallinen oli odotusten mukaisesti erittäin maukas ja monipuolinen. Tämä oli meille iloinen yllätys ja siitäkin kiitos Helin Matkoille ja heidän Japanin agentilleen. Aamulla vielä hieman kiertelimme kävellen Beppun keskusta-aluetta. Kaupunki tuntui japanilaisversiolta Italian tai Kreikan välimerellisistä pikkukaupungeista.

Kioto

Aamulla lähdimme kohti Honshūn saarta ja Kiotoa kaikkiaan kolmella eri junalla (Bebbu ­– Kokura – Shin-Kobe – Kioto), joista kaksi viimeistä oli shinkaisen-luotijunia. Matkaan kului kaikkiaan reilu neljä tuntia, mutta ­matka sujui mukavasti Kokurasta ostettua Bento box- lounasta nauttien.

Kioton hotellimme Kanra Kyoto sijaitsi vajaan kilometrin päässä rautatieasemalta ison temppelialueen vieressä. Huoneemme oli perustasoinen mutta tilava ja persoonallinen.

Huoneesta oli myös hienot näkymät länteen vuorille. Maisemia kävimme myös katsomassa Kyoto Tower– näköalatornista (100 m).

Hotellin aamiainen oli hyvin herkullinen kokemus. Buffet oli todella runsas tarjoten paljon niin japanilaisia kuin länsimaisia vaihtoehtoja, ja oli matkamme aamiaisista kiistatta paras. Hotellin yukata- takit olivat myös niin hyvät, että ostimme sellaiset mukaamme. Aamupäivän kiertelimme vanhan Kioton temppelialueita, jossa länsimaalaisten turistien suuri määrä tuntui lähes hämmentävältä, sillä Fukuokassa ja Beppussa ei heitä näkynyt.

Tokio

Puolenpäivän jälkeen lähdimme Hikari- shinkaisenilla kohti Tokiota. Kiotosta ostimme jälleen Bento boxin matkaevääksi. Olimme pyytäneet junaan istumapaikat vasemmalta puolelta, koska Fuji-vuori näkyisi siltä puolelta. Ikävä kyllä sää oli niin pilvinen, että vuori jäi näkemättä, vaikka osasimme olla valppaana oikeassa kohtaa matkaa.

Saavuttuamme Tokion asemalla vaihdoimme Yamanote-linjaan kohti Uenoa, jossa viimeinen hotellimme Nohga Hotel Ueno sijaitsi. Uenon alueella olemme majoittuneet aiemminkin, joten alue oli tuttu, ja siinä on edelleen häivähdys vanhaa Tokiota. Uenon asemalta pääsi helposti hotellille käyttämällä ylikulkusiltaa, jossa oli jopa ulkorullaportaat helpottamassa kulkua. Matkaakin oli vain puolisen kilometriä.

Hotelliin saapuessamme vastaanotossa heti kerrottiin, että Fukuokasta lähettämämme matkalaukut olivat valmiina huoneessamme. Samoin kuulimme meille olevan varatun viisi hotelliyötä, eli ns. myöhäinen uloskirjautuminen. Koska paluulentomme lähtöaika oli neljän päivän kuluttua noin klo 22, tieto oli erittäin tervetullut. Hotelli poikkesi muista matkamme majapaikoista siinä, että henkilökunnasta suuri osa oli länsimaalaisia, kuten myös asiakkaista.

Seuraavat neljä päivää tutustuimme Tokion nähtävyyksiin aloittaen Yasukuni-jinja– pyhäköstä ja siellä sijaitsevasta Yushukan sotamuseosta. Museossa käy hyvin ilmi japanilaisten oma näkemys sotaisesta historiastaan ja se antaa sotahistoriasta kiinnostuneelle erilaisen katsontakannan maanosan menneisiin tapahtumiin. Pyhäkköalueella oli runsaasti japanilaisia, jotka kuvasivat alueella sijaitsevaa kirsikkapuuta. Kyseinen puu on Tokion alueen meteorologinen referenssipuu, jonka perusteella seurataan kevään etenemistä.

Tokyo Skytree oli kolmas näköalatorni, jossa kävimme matkamme aikana Fukuoka Tower- ja Kyoto Tower-maamerkkien lisäksi. 450 metrin korkeudessa oli upeat näkymät kaikkialle Tokioon, mutta utu esti edelleen Fujin näkymisen. Tornista oli helppo hahmottaa Tokion metropolialueen massiivisuus.

Lähtöpäivä meni Uenon maisemissa. Aloitimme Uenon puiston alueella olevasta Kansallisesta luonto- ja tiedemuseosta, joka tuntui sekoitukselta suomalaista Luonnontieteellistä museota ja Heurekaa. Englanninkielistä informaatiota ei juuri ollut, mutta katsottavaa riitti dinosaurusten luurangoista satelliitteihin. Museokävijöiden joukossa oli myös lukuisia koululaisryhmiä, joiden kurinalaisuus oli silmiinpistävää.

Uenon puistossa oli viikonloppuna alkamassa kirsikanpuun kukintaan liittyvä festivaali, ja alueelle rakennettiin myyntikojuja, suojattiin puiden ympäristöä ja poikkeuksena japanilaiseen tapaan paikalle oli tuotu myös runsaasti roskiksia. Puiden kukintaa alkoi jo olla jonkin verran, vaikka vielä ei voinut puhua Hanamin alkamisesta.

Matkan huomioita

Lennot: halusimme kokeilla matkallamme sekä Finnairin ja Japan Airlinesin lentoja. Premium Economy- paikkojen lisähinta oli hyvin kohtuullinen, joten valitsimme ne helpottamaan pitkiä yölentoja. Helin Matkat onnistuivat myös hankkimaan meille luokan parhaat paikat kumpaankin suuntaan. Lennoista voi sanoa, että Japan Airlines voitti palvelussa, ruuassa ja tarjoilussa, mutta Finnairilla oli paremmat istuimet. Kummallakin lennolla saimme nukuttua melko hyvin.

Julkinen liikenne: jos yhtään enemmän haluaa liikkua Japanin sisällä matkan aikana, niin kannattaa ehdottomasti hankkia Japan Rail Pass. Vaikka siinäkin on rajoitteensa, on sen kattavuus erittäin hyvä. Myös metro- ja bussiliikenne toimii hyvin, joten on syytä harkita sähköisen matkakortin ostamista jo vaivattomuuden takia. Kortin hinta on 1000-2000 jeniä, josta kortin osuus 500 jeniä ja loput arvoa, jota voi automaatista ostaa lisää tarvittaessa.

Kortit ovat yleensä hyvin kattavia, ja meilläkin Osakasta aiemmin ostettu Icoca– kortti toimi hyvin kaikissa kohteissa, vaikka esim. Tokiossa myydään pääasiassa Pasmo– ja Suica-kortteja. Tokiossa voi aika paljon liikkua jalankin, ja jos haluaa metroa välttää, niin jo mainittu Yamanote-rengasjunalinja kattaa hyvin useimmat turistikohteet.

Netin käyttö: vaikka suomalaiset operaattorit tarjoavat erilaisia matkapaketteja, niin emme sellaisia ottaneet, vaan päädyimme japanilaiseen vaihtoehtoon. Tilasimme japanilaisen turisteille suunnatun nettiliittymän, jonka sai joko tilata postitse (ilman kuluja) tai noutaa Japanissa lentokentän palvelupisteestä. Kaikkiaan 16 vuorokauden rajoittamaton nettikäyttö tulleineen maksoi vajaat 40 €. Meillä oli pieni tablet- tietokone mukana, josta saimme SIM-kortin asennuksella WiFi-tukiaseman kännyköillemme. Käytimme nettiä hyvin paljon niin yleiseen tiedonhakuun kuin käännöksiin.

Tekstit usein vain japaniksi: Googlen käännössovelluksen kameratoiminto palveli hyvin, pystyimme vähintään kohtuullisesti lukemaan japanikielisiä tekstejä niin museoissa kuin ravintoloissa. Sovellus teki monet asiat paljon helpommiksi. joten suosittelemme rohkeasti sitä käyttämään. Kääntäjän avulla oli helppo tehdä myös kysymyksiä esim. ravintolan tarjoilijalle.

Ravintolat: Japanissa ei huonoa ruokaa saa missään ravintolassa. Beppun kaiseki- illallista lukuun ottamatta söimme pienissä edullisissa ravintoloissa ja izakayoissa. Asemien ympäristössä on poikkeuksetta laaja valikoima ravintoloita, ja vaihtoehtoja löytyy niin lihan kuin kalan ystäville. Tosin yhtäkään vegaanipaikkaa ei eteen tullut, mutta emme niitä aktiivisesti edes etsineet. Yhden parhaista lounaista söimme pienen pienessä kahden naisen pitämässä ravintolassa, jossa lounasmenu oli 850-1000 jeniä (6-7 €) sisältäen alkusalaatin, vihreän teen, veden, pää- ja jälkiruuat.

Loppupäätelmät: Japani on erittäin mukava matkakohde. Maa on turvallinen, toimiva ja tarjoaa paljon erilaista nähtävää ja koettavaa. Väestö suhtautuu turisteihin ystävällisesti ja suomalaisiin suorastaan sydämellisesti. Toimivan joukkoliikenteen ansiosta kulkeminen on helppoa ja nopeaa. Hintataso vaihtelee, eli rahaa voi saada kulumaan paljonkin, mutta edullisesti selviää myös. Elektroniikka ja kellot olivat pääosin hintavia, eli jos ei halua nimenomaan uusinta uutta, niin ostaminen EU:n alueelta tulee halvemmaksi.

/ Armi & Kai